Mediamainonnan määrä vuonna 2021 kasvoi ruhtinaalliset 13% verrattuna koronashokin kurittamaan vuoteen 2020. Median merkitys suomalaisten elämässä on edelleen suuri: etenkin internetin rooli on kasvanut, ja luottamus uutismediaan on korkealla tasolla.

Juuri julkaistu Mediakatsaus 2022 avaa suomalaisten mediankäyttöä tarkallakin tasolla. Tässä jutussa muutama nosto katsauksesta, ja ajatuksia siitä, mitä katsauksen löydökset tarkoittavat mainostajalle. 

Haluatko napata koko katsauksen datoineen käyttöösi?

 Avaa Mediakatsaus 2022 tästä!

Digitaalisen mainonnan määrä kasvoi – ja tulee kasvamaan

Ei liene yllätys, että korona ei juuri vaikuttanut digimainonnan määrään. Mainostajat aikovat jatkossakin panostaa digimarkkinointiin, erityisesti online-videoon, sosiaaliseen mediaan ja podcasteihin.

Kotimaisessa digimarkkinassa trendaavat uudemmat somealustat, kuten TikTok ja Snapchat nimenomaan mainonnan kanavina. IAB Finlandin mukaan trendi on näkyvä ja päivänselvä. Samaan aikaan luottamus uutismediaan on ollut ennätyksellisen korkealla, ja esimerkiksi älypuhelimen käyttö uutisten lukuun on kasvanut.

Mainostajalle tämä tarkoittaa sitä, että oma yleisö on tunnettava hyvin. Eri kohderyhmien digimedian käyttötapoihin ja tarpeisiin kannattaa tutustua, sillä markkinointisisältöjen määrän kasvaessa kasvaa myös häly ja kohina, josta mainostajan on kyettävä erottautumaan. Ja mainostajat, jotka pystyvät puhuttelemaan omaa kohderyhmäänsä itsensä näköisesti ja kiinnostavasti, voittavat tässä pelissä. 

Uutismedia: suomalaiset pyrkivät suoraan tiedon lähteille

Siinä missä kansainväliset yleisöt etsivät uutisensa kasvavissa määrin somesta ja hakukoneista, erottuvat suomalaiset muista hakemalla uutisensa verkossa suoraan uutissivustoilta ja -sovelluksista. Kansainvälisen vertailun mukaan suomalaiset ja – yllätys, yllätys – norjalaiset toimivat samalla tavoin. Samassa vertailussa selvisi, että suomalaisten luottamus uutismediaan on maailman kärkitasoa.

Uutismedian kulutuskin on kasvanut, sekä digissä että printissä.

Mainostajalle huomionarvoinen asia on se, että suomalaiset kokevat mainonnan luontevana osana uutismediaa. Ja mikä parasta: uutismedian, kuten sanomalehtien luotettavuus heijastuu myös niissä nähtävään mainontaan, eli myös mainokset koetaan luotettavina.

Televisio ja radio: lineaarisesta livestä kohti itselle sopivimpia hetkiä

Live-katselu on yhä kaikkein suosituin tapa kuluttaa TV-sisältöä. Toisiksi suosituin ja kasvava tapa on netti TV -palvelujen käyttö. Televisiota katsotaan enimmäkseen isolta ruudulta: valtaosa TV- ja videopalveluiden käyttöminuuteista kuluu TV-vastaanottimen tai älytelevision ääressä. Nuoremmissa ikäluokissa myös älypuhelinkatselu ottaa roolia.

Myös radion kuuntelun digitaalisuus kasvaa: jo kolmasosa suomalaisista käyttää digitaalisia radiopalveluja. Äänikirjapalveluiden suosio on kasvanut, erityisesti 25-54 -vuotiaiden keskuudessa. Suomi on myös maailmanlaajuisessa vertailussa podcastien kuuntelun kärkimaita, ja niiden kulutuksen odotetaan kasvavan entisestään.

Hauska knoppitieto on se, että podcastien kuuntelijat ovat usein varsinaisia audion suurkuluttajia: he kuuntelevat radiota yhtä paljon kuin muutkin suomalaiset, ja podcastien kuuntelu tulee siihen päälle.

Sekä TV- että radioyleisöjen pikku hiljaa tapahtuva siirtymä kohti sisältöjen on-demand -kulutusta tarkoittaa mainostajalle mahdollisuuksien monipuolistumista. Lineaarisen yleisön tavoittaa molemmissa medioissa joko katkomainonnalla tai ohjelmayhteistyöllä, ja kohderyhmää on helppo laajentaa ottamalla kampanjaan mukaan video- tai podcast-mainonta. 

Mitä muuta mediamainonnassa ja mainosmedioiden käytössä tapahtuu?

Lue Mediakatsaus 2022 –
kattava paketti suomalaisten mediamieltymyksistä!