Suomalaisten asenteet ja näkemykset älypuhelimien käytöstä tasapainoilevat hyötyjen ja haittojen välillä. Ilta-Sanomien tänä vuonna teettämän mobiilikäyttötutkimuksen mukaan 86 prosentilla suomalaisista on käytössään älypuhelin. Lähes kaikki ikäryhmät seuraavat puhelimistaan uutisia päivittäin lähes yhtä aktiivisesti. Suosituin uutispalvelu on Ilta-Sanomat, joka on myös Suomen kolmanneksi käytetyin mobiilipalvelu heti WhatsAppin ja Facebookin jälkeen. WhatsAppia käyttää päivittäin 59 prosenttia, Facebookia 47 prosenttia ja Ilta-Sanomia 39 prosenttia mobiililaitteiden käyttäjistä. Kolmen kärki on sama kuin edellisessä, vuonna 2016 toteutetussa mobiilitutkimuksessa.

Kykenetkö sinä olemaan näpläämättä puhelintasi?

Mobiililaitteiden käyttökokemukset ovat paikka paikoin hieman ristiriitaiset. Samalla kun älypuhelimen käyttö muiden käsissä ärsyttää, omaa käyttöä ei koeta vastaavanlaiselta kannalta. Lähes puolet (46%) kokee läheisten suuren älypuhelimen käytön ärsyttävänä. Samalla käyttäjistä vain 15 prosenttia myöntää, että heitä itseään on huomautettu älypuhelimen liiasta käytöstä. 
Ani harvassa tuntuvat olevan myös ne, jotka kykenisivät olla näpläämättä älypuhelintaan esimerkiksi tavatessaan ystäviä. Mutta tutkimuksen mukaan vain noin viidesosa (22%) myöntää tekevänsä näin. Samalla kuitenkin yli puolet myöntää käyttävänsä mobiililaitteita joko koko ajan, tai vähintään melko usein päivän aikana.

 

iStock-1053401982.jpg

Toisinaan ongelmatilanteiden aiheuttaja mutta useammin onneksi ratkaisija

Ketään ei varmasti yllätä, että ahkera älypuhelimen näplääminen voi olla käyttäjälleen ja ympärillä oleville ihmisille vaaraksi etenkin liikenteessä. Yleisimpiä älypuhelimen aiheuttamia vaaratilanteita Sanoman tutkimuksen mukaan syntyy autolla tai polkupyörällä ajaessa, tai jalankulkijalle tietä ylittäessä. Ottaen huomioon, kuinka paljon älypuhelinta käytetään liikkuessa, silti vain vajaa kymmenes (9%) älypuhelimen käyttäjä kokee aiheuttaneensa liikenteessä vaaratilanteen keskittyessään älypuhelimeen.
Jos älypuhelimen käyttö voi liikkuessa aiheuttaa vaaratilanteita, on sen rooli vaara- ja ongelmatilanteissa pelastajana kuitenkin merkittävämpi. Jopa neljäsosa (24%) vastanneista koki älypuhelimen pelastaneen heidät pinteestä tai vaaratilanteesta. Tyypillisimpiä tällaisia olivat erilaiset sairaskohtaukset, loukkaantumiset, eksymiset, oven taakse tai suljettuun tilaan jäämiset, kolari- ja vikatilanteet liikenteessä, akuutin maksusuoritteen tekeminen ja aikataulun selvittäminen. Eniten älypuhelin on auttanut pinteestä nuorisoa, ja kiintoisasti vähiten eläkeikäisiä. Pähkinänkuoressa; jos älylaitteen käyttö aiheuttaa haaverin, nopeuttaa se toisaalta myöskin avun saantia. 

Uutiset voittavat pelaamisen

Liekö sitten juuri älylaitteen tuoma turvallisuuden tunne syynä, mutta peräti 41 prosenttia kokee ahdistusta, jos on unohtanut älypuhelimen kotiin esimerkiksi päiväksi. Moinen olisi tuntunut täysin käsittämättömältä ajatukselta vielä reilut 20 vuotta sitten. Trendille tuskin on luvassa ainakaan hiipumista, sillä selvästi alle viidesosa on rajoittanut lastensa älypuhelimen käyttöä hyvin tai melko hyvin. Älypuhelin onkin älylaitteista selkeästi yleisin ja niiden määrä kasvaa tasaisen varmasti. Kun kuusi vuotta sitten tehdyn vastaavan tutkimuksen mukaan älypuhelimen omisti vain joka toinen, niin nyt peräti 86 prosenttia. 

Mitä sitten mobiililaitteilla tehdään eniten? Uutisten ja säätietojen seuraaminen on selkeästi suosituinta. Eikä liene yllätys, että kakkostilaa hallitsee some- ja pikaviestipalveluissa yhteyden pitäminen. Tämän jälkeen käyrä hieman tasoittuu ja perässä tulevat videoiden, tv-ohjelmien ja elokuvien katsominen, muu viihde ja lifestyle-sisältöjen lukeminen, äänisisältöjen kuuntelu ja häntää pitää pelaaminen. Uutisten lukeminen on peräti kaksi kertaa pelaamista suositumpaa. 
Sekä uutisten ja säätietojen seuraaminen, että sosiaalisessa mediassa yhteyden pito ovat hiuksen hienosti suosituinta 25-34-vuotiaiden keskuudessa. Tämäkin olisi kenties ollut vielä muutama vuosi sitten yllättävää, mutta ei enää; kyseinen ikäluokka myös pelaa mobiililaitteella käytännössä yhtä paljon kuin heitä nuorempi käyttäjäryhmä, eli 15-24-vuotiaat. Mutta kun puhutaan videoiden, tv-ohjelmien ja äänisisältöjä kuluttamisesta mobiililaitteella, tämä nuorisoryhmä pitää vielä kaulaa muihin. Sama ryhmä näyttää pitäneen myös eniten taukoja ja ”paastoja” sosiaalisen median ja älypuhelimen käytössään, mutta eri asia lienee sitten se, että kuinka pitkiä nämä ”paastot” todellisuudessa ovat olleet.


Tietojen kerääminen jakaa asenteita

Digimarkkinoinnin kannalta hyödyllinen tieto on, että tärkeimmistä sovelluksista ja mobiilipalveluista selkein ykkönen on WhatsApp (30%). Viime aikoina negatiivista huomiota saanut Facebook on silti varteen otettavasti kakkosena, jonka jälkeen tulevat käytetyimmät sähköpostipalvelut.  

Kuluttajien huoli henkilökohtaisten tietojen keräämisen ja luovuttamisen suhteen jakaantuu melko lailla tasapuolisesti, huolestuneiden määrän ollessa vain piirun verran suurempi. Huolettomimpia tietojensa keräämisen ja luovuttamisen suhteen ovat 25-49-vuotiaat. Eroavaisuuksia löytyy enemmän, kun katsotaan mistä tiedoista on kyse. Yli puolet on erittäin tai melko huolissaan omissa mobiililaitteissaan olevien valokuvien ja muiden mediatietojen luovuttamisesta jonkin palvelun käyttämiseksi. Puolestaan esimerkiksi sijaintitietojen luovuttamista ei katsota aivan näin pahalla. Itse asiassa lähes joka viides (17%) voisi luovuttaa medialle/palvelulle sijaintitietonsa, mikäli saisi vastineeksi kiinnostavaa mediasisältöä. Tästä jyrkästi kieltäytyvien määrä on laskenut kahdessa vuodessa yhdeksän prosenttia. Yhdeksän prosenttia olisi valmis luovuttamaan sijaintitietonsa myös kiinnostavampia mainoksia vastaan.  Tässäkin tapauksessa jyrkästi kieltäytyvien määrä on hieman laskenut kahdessa vuodessa muutamalla prosentilla. Nuoremmat ikäryhmät ovat varttuneempia hieman myönteisempiä tietojensa luovuttamisessa kiinnostavampaa mainontaa vastaan.


Sanoman 2018 mobiilikäyttötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mobiililaitteiden käytön yleisyyttä ja kuluttajien suhtautumista laitteiden käytön eri mahdollisuuksiin. Kohderyhmänä olivat yli 15 -vuotiaat suomalaiset. Tutkimukseen vastasi 23.-28.5.2018 välisenä aikana 1216 vastaajaa. Lopullinen haastatteluaineisto painotettiin vastaamaan todellista väestöjakaumaa iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy touko-kesäkuussa 2018. 

mobiilitutkimus_infograafi.jpg