Vaalikoneet ja mediat tehokkaan vaalimainonnan välineinä

Kevään 2019 aikana käydään kahdet vaalit, joista ensimmäisenä eduskuntavaalit 14.4. ja sen jälkeen europarlamenttivaalit 26.5. 
Vaalikoneet ja -mainonta vaikuttavat puolueen ja ehdokkaan valintoihin 66 prosentilla äänestäjistä. Ehdokkaat ja puolueet taas ovat merkittävien asioiden äärellä valitessaan omalle kampanjalleen pääasiallisia viestejä ja medioita, joissa saavuttaa riittävä huomioarvo ja äänestäjien luottamus.
Vaalit ja politiikka tulevat olemaan Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien sisällön ytimenä koko kevään. Suomen suurimpina uutismedioina HS ja IS johtavat vaalikeskustelua printissä ja digissä. Oma vahva uutistuotanto, vaali-ilmiöt, puheenjohtajatentit ja analyysit niin valtakunnallisesta kuin maakuntien ihmisten näkökulmasta auttavat äänestäjiä punnitsemaan päätöstään. Molemmilla on myös omat vaalikoneet, joista aiemmissa vaaleissa on haettu apua oikean puolueen ja ehdokkaan löytymiseen yli miljoona kertaa. HS.fi vaalikonetta tehdään yhdessä lukijoiden kanssa. Seuraa aihetta täältä.

Vaalikoneet ovat helppo ja hyvä tapa tutustua ehdokkaisiin 

Vaalikonetutkimuksessa selvitettiin vaalikoneita käyttäneiden mielikuvia vaalikoneista. Tuloksia verrattiin koko väestön näkemyksiin asiasta. Tulosten mukaan valtaosa vaalikoneita käyttäneistä arvioi vaalikoneiden olevan hyvä tapa tutustua ehdokkaiden näkemyksiin. Yleisesti vaalikoneita pidetään tänä päivänä äänestäjille tarpeellisina. Melko moni arvioi tutkimuksessa myös, että vaalikoneiden ansiosta ehdokkaat pohtivat asioita tarkemmin myös kansalaisten kannalta. 
Kun vaalikoneiden käyttäjien mielikuvia verrataan suuren yleisön mielikuvaan käy ilmi se, että vaalikoneiden käyttäjät suhtautuvat vaalikoneisiin selvästi positiivisemmin. Yleisesti suomalaisten keskuudessa vaalikoneet koetaan useammin pelkäksi leikiksi ja viihteeksi kuin itse vaalikoneella kävijöiden keskuudessa. 

vaalimainonta1.jpg

Enemmistö vaalikoneiden käyttäjistä äänesti muuta kuin koneen tarjoamaa ehdokasta

Huomionarvoista on kuitenkin se, että enemmistö vaalikoneiden käyttäjistä äänesti muuta kuin koneen tarjoamaa ehdokasta. Enemmistö viime eduskuntavaaleissa vaalikoneita käyttäneistä vertasi omia näkemyksiään ehdokkaiden käsityksiin, mutta äänesti kuitenkin ehdokasta, jota mikään kone ei ehdottanut ensimmäiseksi. 
Vaalikoneiden antamat tulokset eivät kuitenkaan suuremmassa määrin hämmentäneet vaalikoneiden käyttäjiä, sillä vain alle viidennes koki tämänkaltaisia tuntemuksia. Kaksi viidestä koneiden käyttäjistä keskusteli vaalikoneiden tuloksista ystävien tai tuttavien kanssa. Reilu neljännes tunnustaa, että vaalikone helpotti heidän ehdokasvalintaansa. Yksi kuudesta äänesti vaalikoneen tarjoamaa ehdokasta, koska hänellä ei ollut omaa suosikkiehdokasta tiedossa.

Vaalikoneilla käyneet seuraavat ja havainnoivat vaaleja koskevia asioita eri tietolähteistä useammin kuin äänestäjät keskimäärin
Kaikilta vastaajilta, äänestivätpä he tai eivät, kysyttiin, mitä kaikkia eduskuntavaaleihin liittyviä asioita he seurasivat tai huomasivat vaalikampanjan aikana.

Vaalikoneiden käyttäjät havainnoivat viime eduskuntavaaleihin liittyviä asioita enemmän kuin keskivertoäänestäjäkunta. Valtaosa näki tai huomasi vaalimainoksia sekä seurasi juttuja television uutis- ja ajankohtaisohjelmista. Vaalikoneilla vierailleet myös seurasivat sanomalehtien vaalikirjoittelua useammin kuin väestö keskimäärin.

Kohdennettua vaalimainontaa omassa vaalipiirissäsi

Vaalipiireihin kohdennettu mainonta takaa näkyvyyden siellä, missä äänestyspäätökset tehdään – myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Sanoman mediat tavoittavat 97 % kaikista suomalaisista. Routa tarjoaa ehdokkaille ja paikallisille puolueille monipuolista näkyvyyttä Suomen suurimmissa medioissa niin printissä, digissä, televisiossa kuin radiossakin. Sanoman verkkomedioissa ehdokkaat tai puolueet voivat toteuttaa vaalipiirien mukaan kohdennettua digimainontaa. Tämä Sanoman Vaalikohdennus alueellisesti verkkomedioihin kohdennettuna tavoittaa vaalipiirien äänestäjät paremmin kuin alueen johtava paikallislehti ja sen verkko yhteensä.

Sosiaalisen median merkitys tulevissa vaaleissa kasvaa

Mitä parhainta kohdennettavuutta tarjoaa myös Facebook-mainonta, joka tavoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat äänestäjät. Sosiaalisten medioiden merkitys äänestyspäätöksiin havaittiin jo viime vaaleissa. Ehdokkaiden blogeja seurasi 30 % äänestäjistä. Ehdokkaiden kotisivut kiinnostivat 25 %, Facebook-päivitykset kiinnostivat 18 % ja twiittaukset 15 % äänioikeutetuista. Somen merkitys lienee kasvamaan päin.
Facebook aikoo tiukentaa poliittisten mainosten sääntelyä ennen eurovaaleja, kertoi Helsingin Sanomat. Yhtiöllä on tapana ottaa uusia toimintoja käyttöön asteittain. Vielä ei ole tiedossa, koskeeko uudistus Suomea ennen huhtikuisia eduskuntavaaleja. Facebookin tiedotusmateriaalissa mainitaan erikseen vain europarlamenttivaalit.


Jos vaalimainonnan medioiden valinta on mutkikasta, anna Roudan asiantuntijoiden auttaa. Ota yhteyttä.

Lähteet: TNS Gallup